TILASTOJA

Maahanmuutto eli immigraatio tarkoittaa yksinkertaisesti muuttoa johonkin maahan. Syitä maasta toiseen muuttamiseen on paljon, mutta yleisempiä ovat: työ, opiskelu, perhe ja turvapaikanhakeminen. Suomesta katsottuna, meitä on aina muuttanut toisiin maihin ja aina on Suomeen muutettu. Vuoden 2018 tilastojen mukaan Suomesta haettiin 65 508 oleskelulupaa. Eniten hakijoita oli Venäjältä (8722), sitten Intiasta (4891) ja kolmanneksi Kiinasta (4477). Opiskelu, perhe ja työ ovat tärkeimpiä syitä hakea oleskelulupaa. Turvapaikkaa haki yhteensä 4548 henkilöä, ja näistä hakijoista 1616 henkilöä oli niitä, jotka olivat jo Suomessa ja hakivat nyt uudelleen turvapaikkaa. Näitä tilastoja on helppo seurata Maahanmuuttoviraston (Migri) sivuilta http://tilastot.migri.fi/#applications.  

RATKAISUJA MAAHANMUUTTOON

Turvapaikkajärjestelmä on uudistettava Nykyinen maailmanlaajuinen turvapaikkajärjestelmä on tulossa tiensä päähän. Se pohjautuu v. 1951 laadittuun YK:n pakolaissopimukseen. Ensimmäinen sopimus koski vain Eurooppaa. Sen tarkoituksena oli ehkäistä toisen maailmansodan aikaisten traagisten tapahtumien toistuminen. Jokaiselle ihmiselle haluttiin taata mahdollisuus hakea turvapaikkaa toisesta maasta, jos häntä omassa maassaan uhkaa kidutus tai kuolema. Myöhemmin sopimus laajeni maailmanlaajuiseksi. Suomikin allekirjoitti sen v. 1967. Eipä ehkä aavistanut silloinen Kekkosen johtama hallinto, kuinka merkittävään sopimukseen nimet kirjoitettiin. Pakolaissopimus on pelastanut kymmenien miljoonien ihmisten hengen. Jatkossakin ihmisillä täytyy olla oikeus hakea turvaa toisesta maasta. Jos turvapaikkaoikeus poistettaisiin, se olisi mielestäni sama kuin poistaisi sairaalasta ensiavun. Maailma on muuttunut monella tavalla noin 70 vuodessa. Maailman väkiluku on kolminkertaistunut, ja ihmisten liikkuminen on helpottunut. Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, noin 68 miljoonaa. Pakolaissopimus tulisi ottaa nyt rohkeasti uudelleen käsittelyyn. Vuonna 2015 Suomeen tuli turvapaikanhakijoita yli sadasta eri maasta. Mielestäni kannattaisi pohtia, voisiko oikeutta hakea turvapaikkaa rajoittaa vain lähimpään turvalliseen maahan, jossa kansainvälisellä yhteisöllä on mahdollisuus toimia vapaasti ja turvallisesti. Tällä ehkäistäisiin nykyinen villi paikasta toiseen kulkeminen. YK:n alainen kiintiöpakolaisjärjestelmä voisi edelleen toimia entiseen tapaansa. Iso haaste on kuitenkin ollut ja tulee olemaan monien maiden haluttomuus olla yhdessä ratkaisemassa pakolaisuuden haasteita.